”Meitä, AA:n jäseniä, on yli sata miestä ja naista, jotka olemme toipuneet toivottomalta näyttäneestä mielen ja ruumiin tilasta.”
AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole liittoutunut minkään aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen suuntauksen, järjestön tai laitoksen kanssa. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen, eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius.
Mikä on AA ohjelma?
AA:n kaksitoista askelta on ehdotus henkilökohtaiseksi toipumisohjelmaksi, joka perustuu AA:n varhaisimpien jäsenten kokemuksiin. Kaksitoista askelta julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1939 ilmestyneessä AA:n perusteoksessa Alcoholics Anonymous, suomennettuna Nimettömät Alkoholistit. Tässä ote kyseisen kirjan 5:stä luvusta ”Mistä on kysymys”:
”Harvoin olemme nähneet sellaisen ihmisen epäonnistuvan, joka on noudattanut ohjelmaamme tunnollisesti. Ne, jotka eivät toivu, ovat ihmisiä, jotka eivät voi tai eivät halua kokonaan antautua noudattamaan tätä yksinkertaista ohjelmaa. Yleensä he ovat miehiä ja naisia, jotka ovat perusolemukseltaan kyvyttömiä olemaan rehellisiä itselleen. Sellaisia onnettomia ihmisiä on. Vika ei ole heidän, he näyttävät syntyneen sellaisiksi. He ovat luonnostaan kykenemättömiä tajuamaan ja kehittämään elämäntapaa, joka vaatii tinkimätöntä rehellisyyttä. Heidän mahdollisuutensa ovat keskinkertaista heikommat. On sellaisiakin, jotka kärsivät vakavista tunne- ja sielunelämän häiriöistä, mutta monet heistä toipuvat, mikäli kykenevät olemaan rehellisiä. Meidän elämäntarinoistamme käy suurin piirtein ilmi, millaisia me olimme, mitä tapahtui ja millaisia olemme nyt. Jos olet päättänyt saada sen, mitä meillä on, ja jos olet halukas tekemään mitä tahansa saadaksesi sen, silloin olet valmis ottamaan määrätyt askeleet. Joitakin näistä askelista me arastelimme. Luulimme voivamme löytää helpomman, miellyttävämmän tavan, mutta emme löytäneet. Mitä vakavimmin pyydämme sinua olemaan peloton ja perusteellinen alusta lähtien. Jotkut meistä yrittivät pitää kiinni vanhoista uskomuksistaan, mutta ponnistelumme olivat tuloksettomia siihen asti, kunnes antauduimme kokonaan. Pidä mielessä, että olet tekemisissä viekkaan, hämäävän ja voimakkaan vastustajan, alkoholin kanssa. Ellemme saa apua, omat voimamme eivät riitä. Mutta on olemassa Eräs, jolla on kaikki voima, Jumala. Kunpa sinä löytäisit Hänet nyt! Puolinaiset toimenpiteet eivät auttaneet meitä lainkaan. Olimme käännekohdassa. Pyysimme Jumalan suojelusta ja huolenpitoa ja annoimme itsemme kokonaan.”
Tässä ovat ne Kaksitoista Askelta, joita ehdotamme toipumisohjelmaksi:
- Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.
- Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme.
- Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan – sellaisena kuin Hänet käsitimme
- Suoritimme perusteellisen ja pelottoman moraalisen itsetutkistelun.
- Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle.
- Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet.
- Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme.
- Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme henkilöistä ja halusimme hyvittää heitä kaikkia.
- Hyvitimme henkilökohtaisesti näitä ihmisiä milloin vain mahdollista, ellemme näin tehdessämme vahingoittaneet heitä tai muita.
- Jatkoimme itsetutkistelua ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti.
- Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.
- Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme.
Moni meistä huudahti: ”Mikä ohjesääntö! En pysty suoriutumaan siitä.” Älä lannistu. Kukaan meistä ei ole pystynyt läheskään täydellisesti noudattamaan näitä periaatteita. Emme ole pyhimyksiä. Tärkeintä on, että olemme halukkaita kehittymään hengellisten suuntaviivojen mukaan. Esittämämme periaatteet ovat oppaita kehityksen tiellä. Me pyrimme pikemmin hengelliseen kehitykseen kuin hengelliseen täydellisyyteen.”
Mikä on AA:n käsitys jumalasta?
AA ei ole uskonnollinen yhteisö. AA:n jäsenyyteen on vain yksi edellytys, halu lopettaa juominen. AA:ssa on tilaa kaikille uskon ja uskonnottomuuden sävyille. Monet jäsenistämme uskovat jonkinlaiseen jumalaan ja meissä on jäseniä monista erilaisista uskontokunnista, mutta monet ovat myös ateisteja tai agnostikkoja. Tärkeintä on muistaa että AA ei ole uskonnollinen yhteisö, me yksinkertaisesti ajattelemme että on olemassa meitä yksilönä suurempi voima.
Meille kaikille on yhteistä se, että AA:n ohjelma auttaa meitä löytämään sisäisen voiman mistä emme ole aiemmin olleet tietoisia. Käsityksemme eroavat ainoastaan tämän voiman alkuperäisestä lähteestä.
Mitä tahansa teetkin, toivomme että et anna jonkun toisen henkilön käsitysten eroittaa sinua siitä ratkaisusta mitä AA tarjoaa.
Esittelemme seuraavaksi korkeampaa voimaa koskevia lainauksia AA:n 1939 ilmestyneestä perusteoksesta:
”Jos jokin moraalinen järjestelmä tai parempi elämänfilosofia riittäisivät lannistamaan alkoholismin, monet meistä olisivat toipuneet aikoja sitten. Mutta saimme huomata etteivät järjestelmät ja filosofiat pystyneet pelastamaan meitä, vaikka olisimme kuinka yrittäneet. Sopi toivoa olevansa moraalinen, löytävänsä filosofista lohtua, sopi tahtoa kaikin voimin, mutta voimia puuttui. Inhimilliset voimavaramme, joita tahto hallitsee, eivät riittäneet, ei, ne pettivät kerrassaan.”
”Ongelmamme oli voiman puute. Oli löydettävä voima, jonka varassa elää, ja sen oli oltava meitä suurempi voima. Sen käsitimme. Mutta mistä ja miten löytäisimme sen?”
”Jotkut meistä olivat kiihkeitä uskonnon vastustajia. Joillekin sana ”Jumala” toi mieleen määrätyn kuvan Hänestä, jota joku oli yrittänyt pakottaa väkisin lapsen mieleen. Ehkä olimme hylänneet tämän nimenomaisen kuvan, koska se tuntui väärältä. Samalla kuvittelimme hylänneemme koko Jumalan käsitteen.”
”Suureksi helpotukseksemme huomasimme, että meidän ei tarvinnut vaivata päätämme muiden ihmisten jumalakäsityksillä. Se käsitys mikä meillä oli, oli sitten kuinka vajavainen tahansa, riitti.”
”Kun siis puhumme Jumalasta, tarkoitamme sinun omaa käsitystäsi Hänestä. Tämä koskee muitakin hengellisiä kysymyksiä, joita tässä kirjassa käsitellään. Jos sinulla on ennakkoluuloja hengellisiä sanoja kohtaan, älä anna ennakkoluulojen estää sinua kyselemästä rehellisesti itseltäsi, mitä nuo sanat merkitsevät sinulle.”
”Ei tarvitse kysyä itseltään kuin yksi lyhyt kysymys. ”Uskonko tai olenko halukas uskomaan, että on olemassa minua suurempi voima?” Kun ihminen pystyy sanomaan, että hän uskoo tai on halukas uskomaan, me vakuutamme hänelle, että hän on päässyt alkuun”. Me olemme saaneet kerran toisensa jälkeen nähdä, kuinka tämän vaatimattoman kulmakiven varaan on voitu rakentaa toimiva hengellinen elämä.”
AA:n kaksitoista perinnettä
”Aivan kuten meidän oli löydettävä periaatteet, joiden mukaan yksilö saattoi elää, meidän oli kehitettävä periaatteet, joiden varassa AA-ryhmät ja koko AA saattoivat toimia tehokkaasti ja pysyä hengissä. Oltiin sitä mieltä, että yhtäkään alkoholistia ei voitu sulkea yhteisömme ulkopuolelle, että johtajiemme tuli palvella, mutta ei hallita, että kukin ryhmä oli itsenäinen ja että yhteisössä ei tulisi olla ammattimaista auttajaluokkaa. Mitään jäsen- tai muita maksuja ei ollut, menot tuli peittää jäsenten vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Organisaation tuli olla mahdollisimman yksinkertainen myös palvelukeskuksissa. Suhteiden ulospäin tuli perustua sanoman omaan vetovoimaan eikä mainostamiseen. Päätettiin, että kaikkien jäsenten tuli pysytellä nimettöminä lehdistössä, radiossa ja filmeissä. Todettiin, että missään olosuhteissa meidän ei pidä ottaa kantaa, liittoutua eikä osallistua julkisiin kiistoihin.”
- Yhteisen menestyksemme tulisi olla ensi sijalla, henkilökohtainen toipuminen riippuu AA:n yhtenäisyydestä.
- Ryhmämme tarkoitusperiä varten on olemassa vain yksi perusarvovalta – rakastava Jumala sellaisena kuin Hän saattaa ilmaista itsensä ryhmämme omassatunnossa. Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita – he eivät hallitse.
- Ainoa vaatimus AA jäsenyydelle on halu lopettaa juominen.
- Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa.
- Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus – viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille.
- AA-ryhmän ei tulisi milloinkaan ryhtyä takaajaksi tai rahoittajaksi eikä lainata AA:n nimeä millekään sukulaisjärjestölle eikä ulkopuoliselle yritykselle, etteivät raha-asioita, omaisuutta ja arvovaltaa koskevat pulmat vierottaisi meitä päätarkoituksestamme.
- Jokaisen AA-ryhmän tulisi olla täysin omavarainen ja torjua ulkopuoliset avustukset.
- AA:n tulisi aina säilyä ei-ammattimaisena, mutta toimistomme voivat palkata erikoistyöntekijöitä.
- AA:ta sellaisenaan ei saisi koskaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat välittömästi vastuussa niille, joita palvelevat.
- AA ei ota kantaa ulkopuolisiin kysymyksiin; sen takia AA:n nimi ei saisi milloinkaan tulla vedetyksi julkisiin kiistoihin.
- Ulospäin suuntautuva toimintamme pohjautuu pikemminkin vetovoimaan kuin huomion herättämiseen; meidän tulee aina ylläpitää henkilökohtaista nimettömyyttä lehdistön radion, television ja elokuvan piirissä.
- Nimettömyys on perinteittemme henkinen perusta, aina muistuttaen meitä asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle.